Ratkaisukeskeinen esihenkilö kääntää haasteet voitoksi

Kuvitellaan, että organisaatiossa on esihenkilö, jolla on viiden hengen tiimi. Tiimipalaverissa käydään läpi kaikkien yhteinen projekti, joka on tarkoitus saada vietyä läpi tietyssä ajassa. Palaverissa käydään läpi asiat samalla tavalla kuin ennenkin: esihenkilö kertoo, mistä on kyse, mitkä tavoitteet ovat ja kertoo aikataulun. Kun esihenkilö kysyy ”onko kysyttävää”, kukaan ei tunnu tarvitsevan lisäinformaatiota.

Jonkun ajan kuluttua esihenkilö huomaa, että asiat eivät etene toivotulla tavalla. Ilmapiiri on läsähtänyt, joku jää aina pois palaverista ja tiimiläiset vaikuttavat innottomilta. Hän tajuaa, että tilanteeseen on puututtava. Esihenkilö on käynyt joitakin kuukausia aikaisemmin coachingin peruskurssin ja hän päättää hyödyntää taitojaan.

 

Hyvä esihenkilö osaa kuunnella aktiivisesti

Sen sijaan, että esihenkilö kertoisi uudelleen, mitä jokaisen kuuluisi tehdä ja miten, hän hyödyntää aktiivisen kuuntelun taitojaan. Hän keskustelee tiimiläistensä kanssa ja pitää huolen siitä, että puheenvuoro on tiimiläisillä eikä hänellä.

Aktiivinen kuuntelu luo tilan, jossa toinen saa tilaa omille ajatuksilleen, rohkaistuu avaamaan ajatteluaan ääneen ja hän saa kokemuksen, että hän ja hänen ajatuksensa ovat tärkeitä ja merkityksellisiä.

 

Ratkaisukeskeinen ongelmanratkaisu on oikeiden kysymysten esittämistä

Tiimiläiselle esitetyt kysymykset auttavat tiimiläistä reflektoimaan tilannetta ja löytämään itse ratkaisuja haasteisiin, joiden takia hänen osuutensa projektissa ei etene. Ratkaisukeskeinen työote ohjaa toimintaa ongelmissa vellomisen sijaan kohti toimivimman ratkaisun löytämistä ja tavoitteiden saavuttamista.

Aktiivisen kuuntelun ja vaikuttavien kysymysten esittämisen tarkoituksena ei ole syyllistää tai toisaalta päästää tiimiläistä helpolla. Ne vastuuttavat ja oivalluttavat tiimiläistä ajattelemaan ja toimimaan itse ongelman ratkaisemiseksi ja tavoitteen saavuttamiseksi.

Esihenkilö voi kysyä esimerkiksi:

• Miten koet työskentelyn projektissa tällä hetkellä?
• Mitä tarvitset jotta pääset eteenpäin sovitun aikataulun mukaisesti?
• Millä tavoin minä voin tukea sinua projektin etenemiseksi?

 

Tavoitteen tarkentaminen ja selkiyttäminen

Jokainen ymmärtää oman tavoitteensa projektissa omalla tavallaan. Jos sekä kokonais- että oma tavoite ovat epäselvät, tiimiläisen on hankala johtaa omaa työtään. Ilman selkeää ymmärrystä päämääristä myös motivaatio työhön laskee.

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa auttaa esihenkilöä parantamaan tiimiläisen ymmärrystä tavoitteista – esimerkiksi esihenkilön esittämien coachaavien kysymyksien avulla:

• Mikä on sinun roolisi tässä projektissa ja miten se liittyy kokonaistavoitteeseen?
• Miten näet oman panoksesi projektin kokonaistavoitteen saavuttamisessa?
• Mitä lisätietoa tai selvennystä tarvitset ymmärtääksesi paremmin omaa tavoitettasi projektissa ja projektin kokonaistavoitetta?

 

Tiimin toiminta paranee

Kun esihenkilö osoittaa kiinnostusta tiimiläisiään kohtaan, heille syntyy kokemus, että he ovat tärkeitä, he ovat tulleet kuulluiksi ja heidän ajatuksillaan on merkitystä. Tiimiläisten parantunut käsitys projektin tavoitteista, odotuksista ja omasta roolistaan lisää heidän sitoutumistaan ja motivaatiotaan. Ratkaisukeskeisellä työskentelyllä saavutetaan tuloksia, kun tavoitteena on saada tiimiläiset tunnistamaan ja käyttämään omia vahvuuksiaan ja ottamaan vastuuta omasta osuudesta projektissa.

Käytyjen keskustelujen jälkeen esihenkilö tuntee tyytyväisyyttä siitä, että on onnistunut saamaan tiiminsä oikeille raiteille, eikä hänen tarvitse olla huolissaan projektin etenemisestä aikataulun mukaisesti.

Onnistuneet keskustelut vahvistavat esihenkilön uskoa omiin johtamistaitoihinsa, kun hän huomaa, että tiimiläiset reagoivat positiivisesti keskustelujen tuottamiin tuloksiin. Innostus lisääntyy tiimissä, kun tiimiläiset voivat luottaa esihenkilönsä tukeen. Syntyy tunne, että ”tässä ollaan samassa veneessä” ja sellaisessa tilanteessa haluaa itsekin tehdä parhaansa.